lauantai 20. huhtikuuta 2013

Röyh!!!

Erikoista on se, miten ihmisen mieli toimii. Mun mieli oli tehdä taas tepposiaan mulle, ku koko viikon aikana ei ollu juurikaan nälkä ja lisäks söin kerran töissä muusia ja paistilihaa. Mulla alko loppuviikosta hiipiä epäilys mieleen, ettei paino varmaankaan oo pudonnu yhtään, ku en oo päässy täysin noudattaa ruokaohjelmaa ja koska ei oo ollu nälkä, ni varmaan oon syöny liikaa. Jotenkin ei vielä osaa ottaa kovin rennosti tätä syömistä, vaan mä oon tosi tarkka koko ajan siitä, että määrät, aikataulu ja laatu pysyy oikeena. Sit ku jotain muutoksia siihen tulee, ni heti alkaa kelaa, et nyt ei toimi.
Mut se toimii sittenkin. Nimittäin eilen kävin vaa'alla taas kerran, kun projektia on kulunut 6 viikkoa ja kaks päivää, ni viikon tulos oli -0,8 kg ja koko aikana -7,5 kg.
Mä aloin miettimään et onks se paljon, ja aattelin havainnollistaa sitä kuvan avulla. Kyl se on paljon. Ihan sikana.
Kattokaa vaikka tosta kuvasta. Siinä on seittemän ja puol kiloo voita. Sen verran on lähteny. Eli yli puolen välin ollaan.

Eilen kaveri kutsui kylään yhteisiä kavereita ja samassa yhteydessä oli tarkotus mennä ulos syömään. Mä aattelin sit sillon käyttää mun mahantäyteenmättämiskortin ja luovuin siis Santa Fe:n pihvistä.
Aamulla salilla käydessäni näin raineria, ja kerroin sille et oon tänään menossa syömään, ni oikeen hyvä mieli tuli, ku se heti alko hehkuttaa, et joo, vedä oikeen huolella ja nauti, oot kyllä sen ansainnu. Ja meinas et tollasesta ateriasta nauttiikin enemmän, ku se on ansaittua. Sit lisäks puhuin niistä muuseista ja paistilihasta, ni se taas osas kirkastaa mun ajatuksia siitä, ku se meinas et hyvä homma, just noin sen pitääki mennä, mullahan on tavoitteenakin, et mä voin syödä melkeen mitä vaan, lähes kaikkee, mitä kulloinkin on tarjolla, pääasia on siinä, että määrät on kohtuullisia. Ja just näinhän se onkin. En mä meinaa loppuelämääni syödä tiukalla dieetillä, vaan tarkoitus on opetella uudenlainen elämäntapa ton syömisen suhteen.
Terveellistä ruokaa maltillisia määriä ja ruokailuvälit sen verran tiuhaan, että aineenvaihdunta pysyy käynnissä, eikä nälkä kasva sellaseks, että pitäis junttaa ihan ähkyyn.

Eilen rukkasin sen verran mun ruokavalioo, et jätin päivällisen pois, sen tilalla söin salaattia, ja sit illalla mentiin Porvoon Amarilloon.
Tiesin jo etukäteen, mitä tilaan, annokseks tuli Rockfeller ribs, 500g porsaankylkeä bbq.kastikkeella, lisäks muita sooseja ja ranskikset. Kyytipojaks tietenkin kokista.
Oi onni ja autuus, ku se oli hyvää. Jaksoin syödä koko annoksen, ja maistuhan se hyvältä. Ei heti tuu mieleen, millon ois viimeks syöny jotain noin hyvää. ja tietenkin nautintoa lisäs se, että itestäki tuntu, et oon ansainnu sen. Kovalla työllä. Nimittäin sitä tää on ollu. Mut tänään ei kaduta tippaakaan, et oon tähän lähteny. Hyvä Eero, oot sä vaan kova jätkä. Siltä musta tuntuu.

Tällanen satsi tuli vetästyä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti